Tapahtumateollisuus

Ensi viikolla hallitus kokoontuu asettamaan niin sanotut kehykset valtiontaloudelle seuraaville vuosille. Tapahtumateollisuus ry:n näkökulmasta tärkeintä kehysriihessä on lunastaa lupaus taloudellisen kasvun rakentamisesta. Yksityiset palvelut ovat suurempi osa kansantalouttamme kuin teollisuus, rakentaminen, alkutuotanto ja julkiset palvelut yhteensä. Siksi suurin kansantaloudellinen kasvupotentiaali on yksityisissä palveluissa. Lisäksi on huomionarvoista, että tapahtumat luovat kysyntää laajasti muille aloille, kuten horeca-alalle, päivittäistavarakauppaan ja liikennepalveluihin. Tapahtuma-alan kasvulla onkin kyky vetää monien muiden alojen kysyntää mukanaan kasvuun. Keinot tapahtuma-alan kasvun kiihdyttämiseksi ovat yksinkertaisia ja kustannuksiltaan maltillisia, jos poliittista tahtoa löytyy: korotetaan virike-edun verotonta enimmäismäärää ja laajennetaan sen soveltamisalaa messuihin, nostetaan yritysten edustuskulujen vähennysoikeutta, alennetaan tapahtumapalveluiden sähköveroa ja luodaan av-kannustimen kaltainen tapahtumakannustin. Tapahtuma-alan yritysten kannalta paras kokonaiskysyntää lisäävä kannustin on sellainen, jossa kenenkään ei tarvitse opetella tekemään eikä käsittelemään hakemuksia tai kirjoittamaan ja arvioimaan raportteja. Siksi arvonlisäveron alentaminen on suoraviivaisuudessaan paras ja tehokkain tapa lisätä kokonaiskysyntää tapahtuma-alalla. Asiakkaat osaavat kyllä päättää, mille tuotteille ja mille toimijoille veroporkkanan hyötyjen tulee ohjautua. Tapahtumateollisuus ry:n puolesta kannamme huolta tulevien vuosien rahoituskehyksessä myös liikunnan, urheilun ja kulttuurin rahoituksesta. On nimittäin paljon tapahtumia, joiden osalta yhteiskunnallinen hyöty on niin suuri, että niitä on hyvin perusteltua tukea. Olemme pieni kielialue ja erityisesti jos haluamme huolehtia siitä, että meillä on kulttuuritapahtumia myös vähemmistökielillä, ei markkinaehtoisuuden vaatimus ole kohtuullinen. Tai jos haluamme, että meillä on maksuttomia tapahtumia, joihin pääsee osallistumaan tulotasosta riippumatta, on järjestäjän tulojen löydyttävä muualta kuin lipunmyynnistä. Lisäksi on tapahtumia, joiden tavoitteena on ihmisten liikunnallisuuden lisääminen tai vaikkapa lasten kulttuurikasvatuksen edistäminen, on nuo tavoitteet vaikeasti yhteensovitettavissa kaupallisten tavoitteiden kanssa. Tämän takia hallitus on ensi viikon puoliväliriihessään paljon vartijana. Kuva: Imatran kaupunki

Vermon raviradalle rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta konserttipaikkaa, jonne mahtuisi peräti 60 000 ihmistä. Tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista kilpailijoista suurtapahtumapaikkana on Tallinnassa sijaitseva Laululava, jossa voidaan järjestää jopa 100 000 ihmisten tapahtumia. Tapahtuma-alan näkökulmasta Vermosta syntyisi kilpailuvaltti ja tapahtumakeskittymä, jossa ihmiset oppisivat käymään erilaisten tapahtumien äärellä. Lue koko juttu täältä: https://lnkd.in/dX-2sp_y Kuva: Vermo Areena

Kunta- ja aluevaalit on nyt pidetty. Tapahtumateollisuus ry:n puolesta lämpimät onnittelut valtuustoihin valituille ja kiitos myös niille demokratian sankareille, jotka asettivat itsensä ehdokkaana likoon, vaikka se ei tällä kertaa valtuustoon asti kantanutkaan. Nyt kunnissa käynnistyy varsinainen työ ja valtuutetuilla ja heidän johtamilla kunnillaan onkin käsissään tapahtuma-alan edistämisen avaimet. Tapahtumateollisuus ry:llä on kolme toivetta tuleville valtuutetuille: 1. Tapahtumat ovat keskeinen osa kunnan elinvoimaa. Siksi lääkkeet tapahtuma-alan edellytysten parantamiseksi ovat ensisijaisesti elinkeinopoliittisia ja tapahtuma-ala tulee nähdä osana kunnan elinkeinorakennetta. 2. Kuten kaikki yritystoiminta, myös tapahtuma-alan toiminta vaatii investointeja infrastruktuuriin. Tämä tarkoittaa, että tapahtumat ja esimerkiksi niiden logistiikka- ja muut tarpeet on huomioitava kaupunkisuunnittelussa. Tapahtumapaikat ovat tapahtuma-alan perusinfraa ja kuntien on oltava siksi valmiita tarvittaessa myös omalla rahalla varmistamaan tapahtumapaikkainvestointien synty. 3. Tapahtumiin liittyy paljon erilaisia lupia ja ilmoituksia ja toisaalta tapahtuma-alan yrittäjät kaipaavat kunnalta neuvonta- ja muita palveluita siinä missä muutkin yrittäjät. Tapahtumaystävällinen kunta auttaa alan yrityksiä lupahallinnon kanssa ja tarjoaa tarvittavia yrityspalveluita. Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:1

Olympiastadionilla oli eilen suuren urheilujuhlan tuntua, kun tapahtuma-alan tähtiä palkittiin Evento Awards -gaalassa. Tapahtumapaikkoja ja tekijöitä niiden takana palkittiin yhteensä kolmessatoista sarjassa. Tapahtumateollisuus haluaa nostaa esiin ihmisiä tapahtumien taustalla, todellisia kulissien virtuooseja. Heitä, joiden työtä ei välttämättä edes huomaa, kun kaikki sujuu. Heitä, jotka pitävät langat käsissään ja varmistavat tapahtuman tavoitteiden täyttymisen ja tyytyväiset osallistujat. Vuoden 2025 Kulissien virtuoosi on yleisöäänestyksen perusteella Sami Ylikahri Silver Zombie oy:stä. Lämpimät onnittelut vielä voittajille ja finalisteille! Katso kaikki voittajat täältä: https://lnkd.in/d3ZqAhTR @avecmediafi #EventoAwards Kuva: Anssi Korhonen / Evento Awards

Kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa kuntiensa ja kaupunkiensa tapahtumallisuuden edistämiseen. Tapahtuma-ala on tulevaisuuden ala, johon panostaminen tuottaa elinvoimaa, taloudellista hyötyä, työllisyyttä ja hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Kukoistavassa tapahtumakaupungissa 💡Tapahtumien merkitys kuntien elinvoimatekijänä tunnistetaan ja tapahtumat on huomioitu kunnan strategiassa 💡Tapahtumat huomioidaan kaupunkisuunnittelussa ja -budjetoinnissa 💡Viranomaisyhteistyö on sujuvaa ja luvat ja ohjeet saa “yhdeltä luukulta” 💡Kaupungissa on monipuolisia, hyvin suunniteltuja ja huollettuja tapahtumapaikkoja 💡Kaupungin muu infrastruktuuri ja palvelutarjonta mahdollistaa tapahtumakävijöiden viihtymisen 💡Tapahtumateollisuus luo talouskasvua, yrityksiä ja työpaikkoja monenlaisille osaajille 💡Tapahtumateollisuus, matkailu- ja palvelualat vahvistavat toinen toisiaan 💡Tapahtumat lisäävät kaupungin tunnettuutta ja rakentavat brändiä 💡Kaupunkilaiset viihtyvät ja kokevat kotiseutuylpeyttä 💡Kaupunkilaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset vahvistuvat 💡Kiinnostavat tapahtumat houkuttelevat matkailijoita ja uusia asukkaita #tapahtumateollisuus #kuntavaalit #kuntavaalit2025 #kaupunkikehitys #aluekehitys #ilmantapahtumiaeitapahdumitään

Tapahtumateollisuus ja Huoltovarmuuskeskus keskustelivat tänään tapahtuma-alan roolista huoltovarmuuden turvaamisessa. Tapahtumilla on merkittävä rooli henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa, elämykselliset tapahtumat tuovat tahtoa ja toimintakykyä, jonka jatkuvuus on turvattava. Toisaalta tapahtuma-alalla on myös konkreettisempaakin kyvykkyyttä, jota poikkeusoloissa tarvitaan. Alalla on osaamista suurten ihmismassojen liikuttamisesta, infran rakentamisesta, logistiikasta, suurten väliaikaisorganisaatioiden johtamisesta, viestinnästä, väliaikaisrakentamisesta ja näiden toimintojen oikea-aikaisesta toteuttamisesta. Ammattitaidon lisäksi alalla on venueita, jotka esimerkiksi korona-aikaan taipuivat rokotuspisteiksi, ja muuta varautumisen kannalta olennaista kalustoa, kuten telttoja, vessoja, äänentoistotekniikkaa ja catering-kalustoa. Yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kanssa jatkuu ja tiivistyy, koska varautumisen tarpeet eivät ole vähenemässä.

Tapahtumateollisuus ry on lausunut rakentamislakiin ehdotetuista muutoksista. Lyhytvuoraus tuo tapahtuma-alan kannalta tarkoituksenmukaisen ja joustavan lisäkapasiteetin paikkakunnan majoitustarjontaan vastaamaan tapahtuman aikana kasvavaan majoituskysyntään. Asunnon tai tilan rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus ei muutu, kun asuntoa lyhytvuokrataan tapahtuman ajaksi tai kun toimistolla järjestetään tapahtuma. Kyse on joustavuudesta, valinnanvapaudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja turhan byrokratian purkamisesta. Lue tiedote aiheesta täältä: https://lnkd.in/dRHn9kVu

Kunta- tai kaupunkiorganisaatio on tapahtumajärjestäjälle tärkein julkisen vallan edustaja ja kriittinen palveluntarjoaja. Tapahtumajärjestäjä tuottaa työtä monelle kaupunkiorganisaation sektorille ja viranomaiselle. Tapahtumajärjestäjä ei kuitenkaan ole kaupunkiorganisaation toiminnan ammattilainen. Kunnalla on keskeinen rooli toimijoiden välisen tiedonkulun ja vuoropuhelun sujuvoittamisessa. Parhaita toimintatapoja tähän ovat eri palvelupolkuja yhteen kokoavat “yhden luukun mallit” tai esimerkiksi yritysluotsin kaltainen tapahtumajärjestäjiin keskittynyt palvelu. Minimissään kunnan tulee varmistaa, että tapahtumajärjestämiseen liittyvä sisäinen ja ulkoinen ohjeistus on yhteneväistä ja selkeää. Kun lupa-asiat sujuvat ja tapahtumajärjestämisen ohjeistus on selkeää, on kunta tai kaupunki houkutteleva paikka tehdä tapahtumabisnestä, yrittää ja työllistää. Toimiva viranomaisyhteistyö ja lupapolitiikka ovat kilpailuvaltteja, kun tapahtumajärjestäjät valitsevat, minne tuoda elämyksiä, matkailijoita ja kuluttajia. #tapahtumateollisuus #kuntavaalit #kuntavaalit2025 #kaupunkikehitys #aluekehitys #ilmantapahtumiaeitapahdumitään

Erilaisten arvokisojen ja muiden suurempien urheilutapahtumien järjestämisvastuun saaminen tapahtuu niin sanotun bidding-prosessin kautta. Jotkut olympialaisten tasoiset tapahtumat ovat Suomen ulottumattomissa eikä meidän väestöltään ja taloudeltaan suhteellisen pienenä maana ole tarkoituksenmukaista lähteä kaikkein isompien tapahtumien kisaan mukaan. Suomella ei tule myöskään koskaan olemaan eniten resursseja. Aina on joku, jolla on enemmän rahaa, ihmisiä ja vaikutusvaltaa. Tämä tarkoittaa, että meidän on oltava arvokisoihin ja muihin urheilutapahtumiin liittyvässä kilvoittelussa strategisempia. Sport Event Management Finland tekee hyvää työtä kaupunkien puolesta houkutellakseen Suomeen erilaisia urheilutapahtumia, mutta meillä on yhä matalalla roikkuvia hedelmiä, kuinka voisimme parantaa keskinäistä yhteispeliämme ja saada Suomesta kokoaan isomman urheilutapahtumamaan. Yksi ilmeinen tapa parantaa kansallista yhteistyötä olisi kansallisen bidding-strategian laatiminen. Kaupungit ja urheilujärjestöt ovat tässä itseoikeutetusti pelintekijän paikalla, mutta Tapahtumateollisuus ry tekee hyvin mielellään toimialajärjestönä myös osansa. Ja kun meillä on urheilun puolella menestyksekkäästi laadittu strategia, voidaan kokemuksia hyödyntää myös esimerkiksi kongressi- ja kulttuuritapahtumien puolelle.

Tapahtumajärjestäjän työn ytimessä on elämyksen tuottaminen. Tapahtumajärjestämisen todellisuuteen kuuluu kuitenkin paljon lupa- ja sääntelyasioita sekä viranomaisyhteistyötä. Kuntien lupapolitiikassa tulee tunnistaa tapahtumateollisuuden lainalaisuudet. Tapahtumajärjestäjän työn ei pidä olla viranomaisnäkemysten välillä tasapainottelua tai kaupunkiorganisaation kiemuroiden tulkintaa, vaan elämysten tuottamista. #tapahtumateollisuus #kuntavaalit #kuntavaalit2025 #kaupunkikehitys #aluekehitys #ilmantapahtumiaeitapahdumitään